Meillä on ilmainen terveydenhuolto!

Soitin lähimmälle terveysasemalle lapsen silmätulehduksen vuoksi klo: 13.50, ja jätin automaattiin soittopyynnön. Soitto tuli tasan klo: 14.00 kuten puhelinvastaaja lupasi. Sain ajan lapselle klo: 14.30. Lapset pikaisesti haalareihin ja autoon, ja päivystävä sairaanhoitaja huuteli meitä tasan klo: 14.30. Erittäin iloinen ja ystävällinen sairaanhoitaja kyseli mikä on homman nimi, ja selitettyäni pikkuneidin sairaskertomuksen taisin mainita omasta tissivaivastani, joka alkoi edellisenä iltana. Lopetin imetyksen puolitoista viikkoa sitten, ja nyt toinen rintani oli kipeytynyt, tietenkin heti sen perään kun olin juuri huokaissut helpotuksesta siitä, kuinka helposti koko imetyksen lopettaminen menikään. Unohdin kai koputtaa puuta.

Sairaanhoitaja soitti lääkärille, joka toivotti koko kompanian tervetulleeksi, mutta ilmoitti samalla jo puhelimessa, että joudumme odottamaan noin neljäkymmentä minuuttia, koska jonossa oli muitakin päivystyspotilaita. No, eipä siinä mitään. Kaksivuotias seurasi innoissaan lattian sinistä viivaa oikeaan odotusaulaan, ja siellä luimme kirjaa, vieritimme palloa ja leikimme lintuja noin puoli tuntia, kunnes oli meidän vuoromme asioida lääkärin luona. Ystävällinen ja asiantuntevan oloinen lääkäri näki tärkeimmäksi keskittyä ensin äidin hyvinvointiin, ja tutkittuaan minut kirjoitti varalta antibioottikuurin rintatulehduksen hoitoon, mikäli oireet eivät pian mene pois saatika jos pahenevat.

Pienempi neiti oli helppo tutkittava. Silmä oli selvästi tulehtuneen näköinen, joten siihen lääkäri kirjoitti saman tien reseptin tippoihin. Koska lapsi oli myös flunssainen, lääkäri tutki korvat ja kuunteli keuhkot. Isompi neiti on ollut myös flunssainen, ja lääkäri halusi tutkia hänetkin saman tien. Tyttö ei kuitenkaan ollut aivan samaa mieltä asiasta, mutta rauhallinen lääkäri sai homman suoritettua ja lapsi oli lopulta hyvin ylpeän näköinen kun voitti pelkonsa. Myös isompi neiti sai silmätippoihin varalta reseptin, tämä tauti kun tuppaa tarttumaan erittäin helposti. Apteekin kautta kotiin ja homma oli sillä selvä.

Olemme käyttäneet lasten kanssa sekä yksityistä että julkista terveydenhuoltoa, ja näin hyvää palvelua olen harvoin - jos koskaan - saanut yksityiseltäkään puolelta. Ja syy miksi tästä vaahtoan on se, että kaikki tämä on meillä Suomessa ilmaista. Se on mahtavaa ja ainutlaatuista. Ymmärrän toki, että tällä kertaa meillä kävi hyvä tuuri. Aika sattui olemaan heti vapaana, ja lääkärillekin pääsi kohtuullisen odotuksen jälkeen. Aina ei käy näin hyvin, ja kuntien ja terveysasemien välillä on varmasti suuria eroja. Hyvä tuuri kävi meillä myös siinä, että sekä hoitaja että lääkäri olivat erittäin ystävällisiä. Joskus olen asioinut sellaistenkin lääkäreiden kanssa, joiden ei pitäisi olla ihmisten kanssa missään tekemisissä. Mutta silti, vaikka joutuisi jonkun aikaa odottamaankin, palvelu on ilmaista. Ilmaista.

Mietitäänpä sitä seuraavan kerran kun tekee mieli valittaa puolen tunnin odotuksesta terveyskeskuksessa.

Maidoton, munaton ja gluteeniton, mutta ei ihan mauton mutakakku

Viikonloppu vierähti ihan  parhaassa seurassa. Mieheni veli perheineen tuli meille yökylään, vaikka asuvat melko lähellä. Usein ollaan surkuteltu sitä, että ilta jää niin lyhyeksi kun pitää lähteä kotiin laittamaan lapset nukkumaan, kunnes vihdoin tänä viikonloppuna tajusimme, että eihän sen niin tarvi mennä. Siskonpeti lattialle, lapset nukkumaan, ja aikuiset istuu keittiönpöydän ääressä kahteen asti yöllä. Hei haloo, miksei kukaan aikaisemmin kertonut tällaisesta vaihtoehdosta!

Meidän isompi neiti odotti tätä viikonloppua maanantaista asti, eikä vähiten sen vuoksi, että sitten saa herkutella. Joukkoon mahtuu yksi ruokarajoitteinen, joten halusin tehdä jonkun hyvän jälkkärin gluteenittomana, maidottomana ja munattomana. Mutakakku ei petä koskaan, ja on todella helppo valmistaa, joten sellaista ohjetta lähdin etsimään. Ihan täydellistä ohjetta en nopean googlailun tuloksena löytänyt, joten päätin soveltaa itse muun muassa tästä Nalle-emon ohjeesta. Ja hyvää tuli!

Munaton, maidoton ja gluteeniton mutakakku

150g maidotonta margariinia (ainakin Keijun sininen 70% on maidoton)
130 g tummaa maidotonta suklaata (käytin Pandan Hurmaava tumma levyn)
2 dl sokeria
1 dl kaakaojauhetta
1,5 dl perunajauhoja
1 dl mantelijauhetta
1 dl vettä
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa

Sulata rasva, ja paloittele sekaan suklaa ja anna suklaan sulaa sekaan. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi, ja kaada voideltuun ja mantelijauheella jauhotettuun irtopohjavuokaan. Paista uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia.

Mutakakussa oikea kypsyys on tärkeää, joten varo paistamasta kakkua liian kauan. Kakun täytyy olla keskeltä hyllyvä, ja sisällön ihanan valuvaa, joten jos mietit lyhyemmän ja pitemmän paistoajan välillä, niin valitse se lyhyempi. Jätskin kanssa vielä vähän lämpimänä aivan loistava, mutta toimii sellaisenaan hyvin myös seuraavana päivänä. Noin niinku hypoteettisesti, mutta eihän sitä kakkua tietenkään seuraavana päivänä enää ole.

Koko kakku siis meni ennen kuin ehdin ottaa kuvan, eli vissiin oli ihan onnistunut leipomus.

ps. Kakku on maidotonta ruokavaliota noudattavalle sopiva vain sillä oletuksella, että allergikko voi syödä tuotteita, jotka tuoteselosteen mukaisesti "saattaa sisältää jäämiä maidosta". Useimmissa suklaissa on tämä maininta. Joten jos epäilet niin kannattaa kysyä syökö henkilö sellaisia tuotteita.

Ideoita ja rahanmenoa - Kädentaitomessuilla

Kävin viikonloppuna Tampereella Suomen Kädentaidot - käsi- ja taideteollisuusmessuilla Tampereella. Lähdin matkaan pienellä budjetilla, mutta kuten arvata saattaa, kyllähän siellä lähti mopo keulimaan. Tuliaisena siis tyhjä lompakko ja lukematon määrä ideoita. Onneksi kotona totesin, että en tehnyt turhia ostoksia messuhuumassa, vaan ostin lankoja ja käsityökirjoja, mitkä olivat ostoslistalla joka tapauksessa. Ja lapsille nahkarukkaset talveksi, ne on lämpimimmät hanskat mitä itselläni on koskaan ollut, joten ehkäpä lapsetkin niissä tarkenee.

Olen lainaillut kirjastosta paljon käsityöaiheisia kirjoja, mutta halusin itselleni perusoppaat neulomisesta ja virkkauksesta. Sellaiset, joista voi aina halutessaan tarkistaa jonkun silmukan tai kavennuksen, ja löytää varmasti vastauksen yhdestä ja samasta kirjasta. Vaihtoehtoja oli useita, mutta päädyin Virkkausmallien käsikirjaan sekä Neulojan hakuteokseen. Lisäksi ostin Molla Millsin Virkkuri -kirjan ihan inspiraatioksi, sen verran hienoja juttuja kirjassa on. Ja piristävän erilaisia perinteisiin virkkausteoksiin verrattuna. Jos haluaa päästä virkkauksessa alkuun, niin tämä on todella hyvä kirja siihen tarkoitukseen. Kirjassa on yksityiskohtaiset ohjeet perustekniikoihin ja silmukoihin, sekä muutamia helppoja virkkausohjeita, kuten koreja. Sain vielä itse taiteilijan signeerauksen kirjaani. :) Eräs japanilainen turisti oli muuten todella innoissaan Molla Millsistä, ja vietti tovin kuvaillen Mollaa virkkaamassa, Mollaa seisomassa, otti sekä videokuvaa että tavallisia valokuvia. Niin että kyllä kaikkien kannattaa kokeilla virkkaamista, jos joku tulee Japanista asti Tampereelle kuvaamaan Virkkuria. Jotain taikaa siinä täytyy olla. :)

Langoista suurin hankinta oli Puno -lanka, jota ostin lankakauppa Snurren pisteeltä messupäivän viimeisen viiden minuutin aikana. Täytyy antaa kyllä tuon putiikin tiimille pisteet myyntityöstä, sillä erottuivat edukseen aktiivisuudellaan noilla käsityömessuilla. Valitettavan useassa pöydässä oli selvästi ajateltu, että nämä hienot käsityöt puhukoot puolestaan. Eihän se niin mene. Paraskin tuote pitää osata myydä asiakkaalle, ja antaa tuotteelle kasvot. Pitää joskus mennä käymään paikan päällä Snurren liikkeessä Helsingissä, sen verran ihania lankoja heillä oli tarjolla.

Puno -langasta olen jo vähintään vuoden ajan suunnitellut tekeväni itselleni neuletakin, mutta en ole vain raskinut satsata noin kalliiseen lankaan. Tosin alpakkavillaisia neuletakkeja on mahdotonta löytää kaupasta, ja jos sattuu löytämäänkin niin joko hinta tai malli ei miellytä. Nyt saa juuri sellaisen kuin haluaa. Ainakin noin niinku periaatteessa. Lopputuloksenhan tietää vasta sitten kun neuletakki on valmis. :)

Olin miettinyt pitkään mikähän olisi ihanan kevyt ja pehmeä lanka neuletakkiin, ja lisäksi sen verran paksu, että neule valmistuisi melko nopeasti, kunnes googlailin asiaa netistä ja törmäsin Kalastajan vaimo -blogissa olevaan neuletakkiin. Kalastajan vaimo on tehnyt hienon ja yksinkertaisen pitkän neuletakin Puno -langasta, ja vieläpä ohjeenkin siihen. Mahtavaa! Neuletakkeja on kyllä blogit pullollaan, mutta vain harvaan on ohje. Todennäköisesti päädyn johonkin samantapaiseen neuletakkiin kuin tuossa blogissa, mutta ehkä kuitenkin menen omalla ohjeella tai sovellan tuota ohjetta. Ja ei kun neulomaan. Pitäkää peukkuja, tämä on suurin työni sitten yläastevuosien pakollisen neulepaidan teon.

Pehmeää, lämmintä, kevyttä - pipon neuleohje

Olen aivan rakastunut. Löysin lankauutuuden, jota oli pakko ottaa yksi kerä mukaan. Se muhkea kerä oli niin kevyt ja pehmeä, että jotain siitä piti tehdä. Ja mikäpäs sen parempi kohde uuden langan testaamiseen kuin pipo. Ja vieläpä pipo erittäin tärkeälle ihmiselle, hyvälle ystävälle.

Tämä lankauutuus on Drops Designin Air, tuubiksi "puhallettu" lanka, joka sisältää alpakka- ja merinovillaa sekä vähän tekokuitua. Yksi 50 gramman kerä riitti vallan mainiosti yhteen pipoon, ja hieman jäi ylikin. Jos jollakulla on ollut vaikeuksia löytää tarpeeksi pehmeää lankaa niin tässä se on.

Halusin tehdä ihan tavallisen neulotun pipon, jotta lanka pääsee oikeuksiinsa. Eräs toinen ystäväni oli tehnyt itselleen niin kauniin "tavallisen" pipon, että päätin tehdä itsekin samantyyppisen. Aloitin luomalla 82 silmukkaa 5 mm pyöröpuikoille. Neuloin 10 riviä joustinneuletta (2 oikein, 2 nurin), jonka jälkeen sileää neuletta (oikealla puolella oikeita silmukoita, nurjalla puolella nurjia silmukoita) niin kauan, kunnes kappaleen korkeus oli noin14 cm. Ensimmäinen silmukka kannattaa aina neuloa oikein, myös nurjalla puolella, jotta reunasta tulee tasainen.

Tämän jälkeen aloitin kavennukset: jokaisella oikealla kerroksella neuloin viisi kertaa kaksi silmukkaa yhteen siten, että kavennukset jakaantuivat tasaisesti kappaleen alusta loppuun. Ensimmäinen kavennus oli kahdeksan silmukan päästä reunassa (8. ja 9. silmukka yhteen oikein), seuraavat 15 silmukan päässä toisistaan (15. ja 16. silmukka yhteen oikein). Näin kavennuskohdat jakautuu tasaisesti kun lasketaan kappaleen aloitus- ja lopetussilmukat pois pelistä. Kavennukset tehdään vain kappaleen oikealla eli sileällä puolella, ja jokaisen kavennuskerroksen välissä neulotaan nurja puoli ilman kavennuksia. Kavensin kymmenen kierroksen verran, jonka jälkeen katkaisin langan ja pujotin sen jäljelle jääneiden 32 silmukan läpi.

Langan kiristyksen jälkeen ompelin takasauman kiinni, ja päättelin langat. 

Jotta myssy ei kuitenkaan olisi liian tavallinen, lisäsin siihen värikkään tupsun, oikein syvän violetin, josta arvelin ystäväni pitävän. 

Tämä ei ole mikään paukkupakkasten tai tuiskutuulien pipo ilman vuorta, mutta kevyenä myssynä aivan ihana. Jo pelkkä ajatus pipon pehmeydestä lämmittää. :)

Suunniteltujen käsityöprojektien valtavaan kokoelmaan kuuluu neuletakki itselleni tämän langan isosiskosta, Drops Designin Cloudista. Lanka on ihan samanlaista kuin tämä Airikin, mutta paksumpaa, ja siihen on puikkosuositus 9, joten jopa minä voisin jaksaa tehdä neuletakin loppuun kun se etenisi tarpeeksi vauhdikkaasti isoilla puikoilla. 

No, siinä suunniteltujen projektien kokoelmassa on nyt niin ruuhkaa, että ehkä se neuletakki ei vielä täksi jouluksi valmistu. Eikä välttämättä seuraavaksikaan. Mutta suunnitella saa aina. 

Nyt ystävä sai pipon, josta piti kovasti. Ja vähintään yhtä suuri on lahjan antajan ilo.

Miesten kaulahuivi - neuleohje

Mieheni on tilannut minulta kaulahuivin aikapäiviä sitten, ja nyt isänpäivänä hän sen sai lahjaksi. Jostain kumman syystä en meinannut millään keksiä minkälaisen huivin tekisin. Tämä taisi olla kahdeksas malli mitä aloin tekemään. Aloitin vuorotellen virkkaamaan ja neulomaan, ja teinpä yhden huivin valmiiksikin todetakseni vain, että eipä taida tuo pörröinen huivi päästä yhdenkään miehen kaulaan.

Mieheni käyttää kaulahuivia lähinnä villakangastakin kanssa, laittaa huivin kaksinkerroin ja vetää kaulalla huivin päät lenkin läpi. Tästä ajattelin, että joku värileikki olisi kiva. Päädyin sitten niinkin hurjiin väreihin kuin musta ja harmaa, mutta juju on siis siinä, että edestäpäin huivin päät ovat eriväriset kuin "lenkki", jonka läpi nuo päät tulevat. 

Tällainen huivi on helppo tehdä vaikka joulupukin konttiin, onnistuu varmasti aloittelevaltakin neulojalta. Neuloin huivin Drops designin Big Merino -langasta seitsemän millin pyöröpuikoilla. Kaulahuivia tehdessä lankavalinta on mielestäni oleellinen, koska huivi tulee suoraan ihoa vasten. Eli kaikki vähänkään karhea ja kutittava täytyy jättää kaupan hyllylle. Eri asia tietenkin on huivit, joita käytetään takin päällä. Ja tuo puikkokoko kantsii huivia neulottaessa valita hieman yläkanttiin, koska huivin pitää olla hyvin laskeutuva, eikä sen tarvitse olla erityisen tiivis tai tuulenpitävä. Ja tietenkin pari numeroa suositusta paksummat puikot on hyvä juttu myös sen kannalta, että huivi valmistuu paljon nopeammin.

Huiviin meni kaksi mustaa ja kaksi harmaata kerää Big Merinoa. Huivi aloitetaan harmaalla, ja neulotaan yhden kerän verran ruutukuviota. Tämän jälkeen neulotaan mustalla kaksi kerää aina oikeaa, jonka jälkeen taas yksi kerä harmaata ruutukuviota.

Ohje:

1. Luo 7mm puikoille 28 silmukkaa.

2. Neulo 1. rivillä 4 oikein, 4 nurin, 4 oikein jne. 2. rivillä neulo  ensimmäinen silmukka oikein, 3 nurin, 4 oikein, 4 nurin jne. 

3. Toista 2. kohta

 Kun työssä on neljä riviä, on yksi ruuturivi valmis. Eli seitsemän ruutua, jotka ovat sekä leveydeltään että korkeudeltaan neljä silmukkaa per ruutu. Aloita rivi aina oikealla silmukalla, jotta huivin reunasta tulee tasainen.

4. Neulo yksi oikein, 3 nurin, 4 oikein, 4 nurin jne. rivin loppuun saakka. Seuraavalla rivillä 4 oikein, 4 nurin jne. 

5. Toista kohta 4.

Tämän jälkeen huivin kuvio on näkyvillä, eli shakkiruudukkoa muistuttava kuvio. Toista kohtia 2-3 ja 4-5 kunnes yksi kerä harmaata on lopussa. Lopeta kokonaiseen neljän rivin ruudukkoon, jotta kuvio pysyy ehjänä. 

6. Ota musta lanka kehiin, ja neulo ainaoikeaa eli aina vain oikeita silmukoita kahden kerän verran.

7. Ota harmaa kerä, ja neulo yksi rivi ainaoikeaa.

8. Toista kohtia 2-3 ja 4-5 kunnes toinen harmaa kerä on lopussa, ja ruudukko on samankokoinen kuin ensimmäinen harmaa pätkä.

Päättele silmukat seuraavasti: nosta ensimmäinen silmukka neulomatta puikolle, neulo 1 oikein, nosta kauempana puikolla oleva silmukka etummaisen silmukan yli pois puikolta. Neulo 1 oikein, nosta toinen silmukka ensimmäisen yli puikolta. Jatka kunnes silmukat loppuu. :) Vedä lanka viimeisen silmukan läpi, ja päättele kaikki langat. Höyrytä valmis työ silitysraudalla.

Lihansyöjän kasvissosekeitto

Meidän perheessä syödään aivan liikaa lihaa. Siksipä aina välillä teen ryhtiliikkeen keittiössä, ja yritän väsätä jotain kasvisruokaa. Kasvissosekeitot ovat helppo vaihtoehto, mutta niissä mietityttää se, tuleeko heti vartin päästä nälkä.

No tässäpä kasvissosekeitto, jonka jälkeen ei tule heti nälkä.

Punajuuri-linssikeitto

Vajaa kilo punajuuria

Muutama porkkana

Pari sipulia

Pari valkosipulia

Vettä

Noin puoli desiä öljyä

400g punaisia linssejä

1 pkt Aura -juustoa (vaihtoehtoisesti myös vuohenjuusto toimii tässä loistavasti)

1-2 tl Sambal Oelek -chilitahnaa (tuore tai kuivattu chili käy myös mainiosti)

Noin puoli desiä soijakastiketta

Mausteeksi mustapippuria ja Herbamare -yrttisuolaa

Kuori ja pilko punajuuret, porkkanat, sipuli ja valkosipuli suurehkoiksi paloiksi (punajuuri vähän pienemmäksi, koska kypsyy hitaammin). Ota esiin iso kattila, ja kuullota pilkotut ainekset öljyssä. Ei tarvitse sotkea paistinpannua ellet välttämättä halua. Lisää joukkoon pari litraa vettä. 

Anna kiehua niin kauan, kunnes punajuuret ja porkkanat ovat jo vähän pehmentyneet. Lisää joukkoon linssit, chilitahna, mustapippuri, yrttisuola ja soijakastike. Anna kiehua vielä 15 minuuttia, niin että linssit turpoavat. Sekoita välissä pari kertaa, koska linsseillä on tapana pyrkiä kattilan pohjaa kohti. Lisää tämän jälkeen vielä Aura -juusto, laita keittolevy ihan pienelle teholle ja kattilaan kansi päälle noin viideksi minuutiksi tai kunnes juusto on sulanut.

Lopuksi laita koko hela hoito sauvasekoittimella soseeksi kattilassa. Ja ei kun syömään.

Jos ruokakunnassanne asustaa kasvisruokien suhteen epäluuloisia ihmisiä, tai protskunpuputtajia, niin suosittelen esittelemään linssien pakkauksen ja erityisesti ravintoarvot heille. Tällä keinolla sain mieheni innostumaan linssejä sisältävistä kasviskeitoista. Punaisissa linsseissä proteiinia on 27g/100g, mikä on varsin kelpo suoritus kasvishötöltä. Siinä jo kana ja jauhelihakin kalpenee rinnalla. Jos ei tuokaan keino toimi, niin olkoot ennakkoluuloiset sitten nälissään.

Keitto on tosi täyttävää, ja myös erittäin  helppo tehdä. Punaiset linssit onkin saavuttanut meidän ruokakaapista vakiopaikan, koska juuri muuta kasvisruokaa en sitten osaakaan tehdä kuin näitä linssikeittoja. Ja mikä mahtavinta näissä linsseissä, niitä ei tarvi liottaa eikä edes huuhdella ennen käyttöä. Tuosta ohjeesta tulee melko iso kattilallinen, joten sinkkutalouksissa kannattaa tehdä ehkä 1/4 annos. Niin, ja jälleen opin kantapään kautta sen, että punajuuria kuoriessa kannattaa käyttää hanskoja.