Löysin lankakauppa Menitasta tätä aivan ihastuttavaa lankaa, joka sattui vieläpä olemaan tarjouksessa. Lanka on paitsi hienon värinen, myös juuri niin pehmeä kuin voi kuvitella alpakka-merinovillalangan olevan. Sitähän täytyi saada, ja sitten alkoi mietintä, mitä siitä tekisin.
Virkkaamisen sijaan päädyin neulomaan pitkästä aikaa. Päätin tehdä kaulahuivin, ja sellaisen jossa ei tarvitse pelätä vilustuvansa. Loin pyöröpuikoille (koko 6, pyöröpuikkojen pituus 60cm) 61 silmukkaa, ja lähdin tekemään helmineuletta tasona, eli työ käännetään aina kerroksen lopussa, samalla tavalla kuin jos neuloisi kahdella puikolla. Helmineulehan on superhelppo ja superkaunis "nyppyinen" pinta. Ohje parittomalle silmukkamäärälle:
1.krs: 1 oikein, 1 nurin, 1 oikein, 1 nurin jne jne.
2.krs (nurja puoli): 1 oikein, 1 nurin, 1 oikein, 1 nurin jne.
Eli oikealta puolelta tarkasteltuna pintaan tulee joka toinen silmukka oikeaa ja joka toinen nurjaa, sekä sivuttais- että päällekkäissuunnassa.
Kudoin ja kudoin. Ja kudoin ja kudoin, kunnes lankaa oli kulunut kuusi kerää eli 300g, ja huivin pituus oli noin 115cm. Perinteiseksi kaulahuiviksi siis liian lyhyt, mutta tuubihuiviksi juuri sopiva.
Tähän mennessä kaikki käyttämäni tuubihuivit ovat olleet vähän epäkäytännöllisiä. Joko liian lyhyitä takin hupun alla käytettäväksi, tai liian pitkiä suoraan kaulalle. Yleensä molempia noita yhtäaikaa. Mutta arvatkaapa mitä, tästä tuli täydellinen tuubihuivi! Helmineule on niin joustava neulos, että huivi pysyy jämäkkänä kaulalla, eikä lörpähdä alaspäin. Eli oikeasti lämmittää kaulaa. Ja jos haluaa käyttää hupullisen takin kanssa, niin huivi venyy helposti kaksi kertaa siitäkin ympäri.
Suosittelen kaivamaan puikot esiin. Ei tämä ehkä nopein mahdollinen työ ole, mutta etenee sujuvasti. Tämä on sopivaa neulottavaa vaikka telkkarin ääreen tai tylsälle luennolle, ken uskaltaa voi kokeilla myös työpalaverissa neulomista. Muistaa vain välillä katsoa, että silmukat (oikein, nurin) tulevat ristikkäin myös päällekkäissuunnassa, ettei lopputulos ole joustinneuletta. Kannattaa valita ihanan pehmeä lanka, esimerkiksi alpakka- tai merinovillalanka, ja suosituksen mukaiset tai pykälää isommat puikot. Silmukkamääräkään ei ole niin justiinsa, mutta tee silmukoita mieluummin liikaa kuin liian vähän. Lopuksi vain ompelet käsin päädyt yhteen, niin kaistaleesta tulee maailman paras tuubihuivi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti